Visit the forum if you have a language query!

Dictionary:Finnish inflection types/verbs/44

Definition from Dictionary, a free dictionary
He who never made a mistake, never made a discovery.
Samuel Smiles
Jump to: navigation, search

Finnish verb conjugation type 44

ending -stua, -hua, -jua, -lua, -nua, -rua, -sua (back vowels) (no consonant gradation)

The example below: infinitive huolestua, stem huolestu-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huolestu·n huolestu·mme en huolestu emme huolestu 1st olen huolestu·nut olemme huolestu·neet en ole huolestu·nut emme ole huolestu·neet
2nd huolestu·t huolestu·tte et huolestu ette huolestu 2nd olet huolestu·nut olette huolestu·neet et ole huolestu·nut ette ole huolestu·neet
3rd huolestu·u huolestu·vat ei huolestu eivät huolestu 3rd on huolestu·nut ovat huolestu·neet ei ole huolestu·nut eivät ole huolestu·neet
passive huolestu·taan ei huolestu·ta passive on huolestu·ttu ei ole huolestu·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huolestu·in huolestu·imme en huolestu·nut emme huolestu·neet 1st olin huolestu·nut olimme huolestu·neet en ollut huolestu·nut emme olleet huolestu·neet
2nd huolestu·it huolestu·itte et huolestu·nut ette huolestu·neet 2nd olit huolestu·nut olitte huolestu·neet et ollut huolestu·nut ette olleet huolestu·neet
3rd huolestu·i huolestu·ivat ei huolestu·nut eivät huolestu·neet 3rd oli huolestu·nut olivat huolestu·neet ei ollut huolestu·nut eivät olleet huolestu·neet
passive huolestu·ttiin ei huolestu·ttu passive oli huolestu·ttu ei ollut huolestu·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huolestu·isin huolestu·isimme en huolestu·isi emme huolestu·isi 1st olisin huolestu·nut olisimme huolestu·neet en olisi huolestu·nut emme olisi huolestu·neet
2nd huolestu·isit huolestu·isitte et huolestu·isi ette huolestu·isi 2nd olisit huolestu·nut olisitte huolestu·neet et olisi huolestu·nut ette olisi huolestu·neet
3rd huolestu·isi huolestu·isivat ei huolestu·isi eivät huolestu·isi 3rd olisi huolestu·nut olisivat huolestu·neet ei olisi huolestu·nut eivät olisi huolestu·neet
passive huolestu·ttaisiin ei huolestu·ttaisi passive olisi huolestu·ttu ei olisi huolestu·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huolestu·kaamme älkäämme huolestu·ko 1st olkaamme huolestu·neet älkäämme olko huolestu·neet
2nd huolestu huolestu·kaa älä huolestu älkää huolestu·ko 2nd ole huolestu·nut olkaa huolestu·neet älä ole huolestu·nut älkää olko huolestu·neet
3rd huolestu·koon huolestu·koot älköön huolestu·ko älkööt huolestu·ko 3rd olkoon huolestu·nut olkoot huolestu·neet älköön olko huolestu·nut älkööt ole huolestu·neet
passive huolestu·ttakoon älköön huolestu·ttako passive olkoon huolestu·ttu älköön olko huolestu·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huolestu·nen huolestu·nemme en huolestu·ne emme huolestu·ne 1st lienen huolestu·nut lienemme huolestu·neet en liene huolestu·nut emme liene huolestu·neet
2nd huolestu·net huolestu·nette et huolestu·ne ette huolestu·ne 2nd lienet huolestu·nut lienette huolestu·neet et liene huolestu·nut ette liene huolestu·neet
3rd huolestu·nee huolestu·nevat ei huolestu·ne eivät huolestu·ne 3rd lienee huolestu·nut lienevät huolestu·neet ei liene huolestu·nut eivät liene huolestu·neet
passive huolestu·ttaneen ei huolestu·ttane passive lienee huolestu·ttu ei liene huolestu·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past huolestu·nut huolestu·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -styä, -hyä, -jyä, -lyä, -nyä, -ryä, -syä (back vowels) (no consonant gradation)

The example below: infinitive lähestyä, stem lähesty-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lähesty·n lähesty·mme en lähesty emme lähesty 1st olen lähesty·nyt olemme lähesty·neet en ole lähesty·nyt emme ole lähesty·neet
2nd lähesty·t lähesty·tte et lähesty ette lähesty 2nd olet lähesty·nyt olette lähesty·neet et ole lähesty·nyt ette ole lähesty·neet
3rd lähesty·y lähesty·vät ei lähesty eivät lähesty 3rd on lähesty·nyt ovat lähesty·neet ei ole lähesty·nyt eivät ole lähesty·neet
passive lähesty·tään ei lähesty·tä passive on lähesty·tty ei ole lähesty·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lähesty·in lähesty·imme en lähesty·nyt emme lähesty·neet 1st olin lähesty·nyt olimme lähesty·neet en ollut lähesty·nyt emme olleet lähesty·neet
2nd lähesty·it lähesty·itte et lähesty·nyt ette lähesty·neet 2nd olit lähesty·nyt olitte lähesty·neet et ollut lähesty·nyt ette olleet lähesty·neet
3rd lähesty·i lähesty·ivät ei lähesty·nyt eivät lähesty·neet 3rd oli lähesty·nyt olivat lähesty·neet ei ollut lähesty·nyt eivät olleet lähesty·neet
passive lähesty·ttiin ei lähesty·tty passive oli lähesty·tty ei ollut lähesty·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lähesty·isin lähesty·isimme en lähesty·isi emme lähesty·isi 1st olisin lähesty·nyt olisimme lähesty·neet en olisi lähesty·nyt emme olisi lähesty·neet
2nd lähesty·isit lähesty·isitte et lähesty·isi ette lähesty·isi 2nd olisit lähesty·nyt olisitte lähesty·neet et olisi lähesty·nyt ette olisi lähesty·neet
3rd lähesty·isi lähesty·isivät ei lähesty·isi eivät lähesty·isi 3rd olisi lähesty·nyt olisivat lähesty·neet ei olisi lähesty·nyt eivät olisi lähesty·neet
passive lähesty·ttäisiin ei lähesty·ttäisi passive olisi lähesty·tty ei olisi lähesty·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lähesty·käämme älkäämme lähesty·kö 1st olkaamme lähesty·neet älkäämme olko lähesty·neet
2nd lähesty lähesty·kää älä lähesty älkää lähesty·kö 2nd ole lähesty·nyt olkaa lähesty·neet älä ole lähesty·nyt älkää olko lähesty·neet
3rd lähesty·köön lähesty·kööt älköön lähesty·kö älkööt lähesty·kö 3rd olkoon lähesty·nyt olkoot lähesty·neet älköön olko lähesty·nyt älkööt ole lähesty·neet
passive lähesty·ttäköön älköön lähesty·ttäkö passive olkoon lähesty·tty älköön olko lähesty·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lähesty·nen lähesty·nemme en lähesty·ne emme lähesty·ne 1st lienen lähesty·nyt lienemme lähesty·neet en liene lähesty·nyt emme liene lähesty·neet
2nd lähesty·net lähesty·nette et lähesty·ne ette lähesty·ne 2nd lienet lähesty·nyt lienette lähesty·neet et liene lähesty·nyt ette liene lähesty·neet
3rd lähesty·nee lähesty·nevät ei lähesty·ne eivät lähesty·ne 3rd lienee lähesty·nyt lienevät lähesty·neet ei liene lähesty·nyt eivät liene lähesty·neet
passive lähesty·ttäneen ei lähesty·ttäne passive lienee lähesty·tty ei liene lähesty·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past lähesty·nyt lähesty·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

A

ending -kkua, -lkkua, -rkkua (back vowels) (kk → k)

The example below: infinitive hukkua, stem huk-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huk·u·n huk·u·mme en huk·u emme huk·u 1st olen huk·ku·nut olemme huk·ku·neet en ole huk·ku·nut emme ole huk·ku·neet
2nd huk·u·t huk·u·tte et huk·u ette huk·u 2nd olet huk·ku·nut olette huk·ku·neet et ole huk·ku·nut ette ole huk·ku·neet
3rd huk·ku·u huk·ku·vat ei huk·u eivät huk·u 3rd on huk·ku·nut ovat huk·ku·neet ei ole huk·ku·nut eivät ole huk·ku·neet
passive huk·u·taan ei huk·u·ta passive on huk·u·ttu ei ole huk·u·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huk·u·in huk·u·imme en huk·ku·nut emme huk·ku·neet 1st olin huk·ku·nut olimme huk·ku·neet en ollut huk·ku·nut emme olleet huk·ku·neet
2nd huk·u·it huk·u·itte et huk·ku·nut ette huk·ku·neet 2nd olit huk·ku·nut olitte huk·ku·neet et ollut huk·ku·nut ette olleet huk·ku·neet
3rd huk·ku·i huk·ku·ivat ei huk·ku·nut eivät huk·ku·neet 3rd oli huk·ku·nut olivat huk·ku·neet ei ollut huk·ku·nut eivät olleet huk·ku·neet
passive huk·u·ttiin ei huk·u·ttu passive oli huk·u·ttu ei ollut huk·u·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huk·ku·isin huk·ku·isimme en huk·ku·isi emme huk·ku·isi 1st olisin huk·ku·nut olisimme huk·ku·neet en olisi huk·ku·nut emme olisi huk·ku·neet
2nd huk·ku·isit huk·ku·isitte et huk·ku·isi ette huk·ku·isi 2nd olisit huk·ku·nut olisitte huk·ku·neet et olisi huk·ku·nut ette olisi huk·ku·neet
3rd huk·ku·isi huk·ku·isivat ei huk·ku·isi eivät huk·ku·isi 3rd olisi huk·ku·nut olisivat huk·ku·neet ei olisi huk·ku·nut eivät olisi huk·ku·neet
passive huk·u·ttaisiin ei huk·u·ttaisi passive olisi huk·u·ttu ei olisi huk·u·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huk·ku·kaamme älkäämme huk·ku·ko 1st olkaamme huk·ku·neet älkäämme olko huk·ku·neet
2nd huk·u huk·ku·kaa älä huk·u älkää huk·ku·ko 2nd ole huk·ku·nut olkaa huk·ku·neet älä ole huk·ku·nut älkää olko huk·ku·neet
3rd huk·ku·koon huk·ku·koot älköön huk·ku·ko älkööt huk·ku·ko 3rd olkoon huk·ku·nut olkoot huk·ku·neet älköön olko huk·ku·nut älkööt ole huk·ku·neet
passive huk·u·ttakoon älköön huk·u·ttako passive olkoon huk·u·ttu älköön olko huk·u·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st huk·ku·nen huk·ku·nemme en huk·ku·ne emme huk·ku·ne 1st lienen huk·ku·nut lienemme huk·ku·neet en liene huk·ku·nut emme liene huk·ku·neet
2nd huk·ku·net huk·ku·nette et huk·ku·ne ette huk·ku·ne 2nd lienet huk·ku·nut lienette huk·ku·neet et liene huk·ku·nut ette liene huk·ku·neet
3rd huk·ku·nee huk·ku·nevat ei huk·ku·ne eivät huk·ku·ne 3rd lienee huk·ku·nut lienevät huk·ku·neet ei liene huk·ku·nut eivät liene huk·ku·neet
passive huk·u·ttaneen ei huk·u·ttane passive lienee huk·u·ttu ei liene huk·u·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past huk·ku·nut huk·u·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -kkyä, -lkkyä, -rkkyä (front vowels) (kk → k)

The example below: infinitive välkkyä, stem välk-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st välk·y·n välk·y·mme en välk·y emme välk·y 1st olen välk·ky·nyt olemme välk·ky·neet en ole välk·ky·nyt emme ole välk·ky·neet
2nd välk·y·t välk·y·tte et välk·y ette välk·y 2nd olet välk·ky·nyt olette välk·ky·neet et ole välk·ky·nyt ette ole välk·ky·neet
3rd välk·ky·y välk·ky·vät ei välk·y eivät välk·y 3rd on välk·ky·nyt ovat välk·ky·neet ei ole välk·ky·nyt eivät ole välk·ky·neet
passive välk·y·tään ei välk·y·tä passive on välk·y·tty ei ole välk·y·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st välk·y·in välk·y·imme en välk·ky·nyt emme välk·ky·neet 1st olin välk·ky·nyt olimme välk·ky·neet en ollut välk·ky·nyt emme olleet välk·ky·neet
2nd välk·y·it välk·y·itte et välk·ky·nyt ette välk·ky·neet 2nd olit välk·ky·nyt olitte välk·ky·neet et ollut välk·ky·nyt ette olleet välk·ky·neet
3rd välk·ky·i välk·ky·ivät ei välk·ky·nyt eivät välk·ky·neet 3rd oli välk·ky·nyt olivat välk·ky·neet ei ollut välk·ky·nyt eivät olleet välk·ky·neet
passive välk·y·ttiin ei välk·y·tty passive oli välk·y·tty ei ollut välk·y·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st välk·ky·isin välk·ky·isimme en välk·ky·isi emme välk·ky·isi 1st olisin välk·ky·nyt olisimme välk·ky·neet en olisi välk·ky·nyt emme olisi välk·ky·neet
2nd välk·ky·isit välk·ky·isitte et välk·ky·isi ette välk·ky·isi 2nd olisit välk·ky·nyt olisitte välk·ky·neet et olisi välk·ky·nyt ette olisi välk·ky·neet
3rd välk·ky·isi välk·ky·isivät ei välk·ky·isi eivät välk·ky·isi 3rd olisi välk·ky·nyt olisivat välk·ky·neet ei olisi välk·ky·nyt eivät olisi välk·ky·neet
passive välk·y·ttäisiin ei välk·y·ttäisi passive olisi välk·y·tty ei olisi välk·y·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st välk·ky·käämme älkäämme välk·ky·kö 1st olkaamme välk·ky·neet älkäämme olko välk·ky·neet
2nd välk·y välk·ky·kää älä välk·y älkää välk·ky·kö 2nd ole välk·ky·nyt olkaa välk·ky·neet älä ole välk·ky·nyt älkää olko välk·ky·neet
3rd välk·ky·köön välk·ky·kööt älköön välk·ky·kö älkööt välk·ky·kö 3rd olkoon välk·ky·nyt olkoot välk·ky·neet älköön olko välk·ky·nyt älkööt ole välk·ky·neet
passive välk·y·ttäköön älköön välk·y·ttäkö passive olkoon välk·y·tty älköön olko välk·y·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st välk·ky·nen välk·ky·nemme en välk·ky·ne emme välk·ky·ne 1st lienen välk·ky·nyt lienemme välk·ky·neet en liene välk·ky·nyt emme liene välk·ky·neet
2nd välk·ky·net välk·ky·nette et välk·ky·ne ette välk·ky·ne 2nd lienet välk·ky·nyt lienette välk·ky·neet et liene välk·ky·nyt ette liene välk·ky·neet
3rd välk·ky·nee välk·ky·nevät ei välk·ky·ne eivät välk·ky·ne 3rd lienee välk·ky·nyt lienevät välk·ky·neet ei liene välk·ky·nyt eivät liene välk·ky·neet
passive välk·y·ttäneen ei välk·y·ttäne passive lienee välk·y·tty ei liene välk·y·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past välk·ky·nyt välk·y·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

B

ending -appua, -eppua, -ippua, -oppua, -uppua (back vowels) (pp → p)

The example below: infinitive tippua, stem tip-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tip·u·n tip·u·mme en tip·u emme tip·u 1st olen tip·pu·nut olemme tip·pu·neet en ole tip·pu·nut emme ole tip·pu·neet
2nd tip·u·t tip·u·tte et tip·u ette tip·u 2nd olet tip·pu·nut olette tip·pu·neet et ole tip·pu·nut ette ole tip·pu·neet
3rd tip·pu·u tip·pu·vat ei tip·u eivät tip·u 3rd on tip·pu·nut ovat tip·pu·neet ei ole tip·pu·nut eivät ole tip·pu·neet
passive tip·u·taan ei tip·u·ta passive on tip·u·ttu ei ole tip·u·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tip·u·in tip·u·imme en tip·pu·nut emme tip·pu·neet 1st olin tip·pu·nut olimme tip·pu·neet en ollut tip·pu·nut emme olleet tip·pu·neet
2nd tip·u·it tip·u·itte et tip·pu·nut ette tip·pu·neet 2nd olit tip·pu·nut olitte tip·pu·neet et ollut tip·pu·nut ette olleet tip·pu·neet
3rd tip·pu·i tip·pu·ivat ei tip·pu·nut eivät tip·pu·neet 3rd oli tip·pu·nut olivat tip·pu·neet ei ollut tip·pu·nut eivät olleet tip·pu·neet
passive tip·u·ttiin ei tip·u·ttu passive oli tip·u·ttu ei ollut tip·u·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tip·pu·isin tip·pu·isimme en tip·pu·isi emme tip·pu·isi 1st olisin tip·pu·nut olisimme tip·pu·neet en olisi tip·pu·nut emme olisi tip·pu·neet
2nd tip·pu·isit tip·pu·isitte et tip·pu·isi ette tip·pu·isi 2nd olisit tip·pu·nut olisitte tip·pu·neet et olisi tip·pu·nut ette olisi tip·pu·neet
3rd tip·pu·isi tip·pu·isivat ei tip·pu·isi eivät tip·pu·isi 3rd olisi tip·pu·nut olisivat tip·pu·neet ei olisi tip·pu·nut eivät olisi tip·pu·neet
passive tip·u·ttaisiin ei tip·u·ttaisi passive olisi tip·u·ttu ei olisi tip·u·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tip·pu·kaamme älkäämme tip·pu·ko 1st olkaamme tip·pu·neet älkäämme olko tip·pu·neet
2nd tip·u tip·pu·kaa älä tip·u älkää tip·pu·ko 2nd ole tip·pu·nut olkaa tip·pu·neet älä ole tip·pu·nut älkää olko tip·pu·neet
3rd tip·pu·koon tip·pu·koot älköön tip·pu·ko älkööt tip·pu·ko 3rd olkoon tip·pu·nut olkoot tip·pu·neet älköön olko tip·pu·nut älkööt ole tip·pu·neet
passive tip·u·ttakoon älköön tip·u·ttako passive olkoon tip·u·ttu älköön olko tip·u·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tip·pu·nen tip·pu·nemme en tip·pu·ne emme tip·pu·ne 1st lienen tip·pu·nut lienemme tip·pu·neet en liene tip·pu·nut emme liene tip·pu·neet
2nd tip·pu·net tip·pu·nette et tip·pu·ne ette tip·pu·ne 2nd lienet tip·pu·nut lienette tip·pu·neet et liene tip·pu·nut ette liene tip·pu·neet
3rd tip·pu·nee tip·pu·nevat ei tip·pu·ne eivät tip·pu·ne 3rd lienee tip·pu·nut lienevät tip·pu·neet ei liene tip·pu·nut eivät liene tip·pu·neet
passive tip·u·ttaneen ei tip·u·ttane passive lienee tip·u·ttu ei liene tip·u·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past tip·pu·nut tip·u·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -äppyä, -eppyä, -ippyä, -öppyä, -yppyä (front vowels) (pp → p)

The example below: infinitive leppyä, stem lep-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lep·y·n lep·y·mme en lep·y emme lep·y 1st olen lep·py·nyt olemme lep·py·neet en ole lep·py·nyt emme ole lep·py·neet
2nd lep·y·t lep·y·tte et lep·y ette lep·y 2nd olet lep·py·nyt olette lep·py·neet et ole lep·py·nyt ette ole lep·py·neet
3rd lep·py·y lep·py·vät ei lep·y eivät lep·y 3rd on lep·py·nyt ovat lep·py·neet ei ole lep·py·nyt eivät ole lep·py·neet
passive lep·y·tään ei lep·y·tä passive on lep·y·tty ei ole lep·y·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lep·y·in lep·y·imme en lep·py·nyt emme lep·py·neet 1st olin lep·py·nyt olimme lep·py·neet en ollut lep·py·nyt emme olleet lep·py·neet
2nd lep·y·it lep·y·itte et lep·py·nyt ette lep·py·neet 2nd olit lep·py·nyt olitte lep·py·neet et ollut lep·py·nyt ette olleet lep·py·neet
3rd lep·py·i lep·py·ivät ei lep·py·nyt eivät lep·py·neet 3rd oli lep·py·nyt olivat lep·py·neet ei ollut lep·py·nyt eivät olleet lep·py·neet
passive lep·y·ttiin ei lep·y·tty passive oli lep·y·tty ei ollut lep·y·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lep·py·isin lep·py·isimme en lep·py·isi emme lep·py·isi 1st olisin lep·py·nyt olisimme lep·py·neet en olisi lep·py·nyt emme olisi lep·py·neet
2nd lep·py·isit lep·py·isitte et lep·py·isi ette lep·py·isi 2nd olisit lep·py·nyt olisitte lep·py·neet et olisi lep·py·nyt ette olisi lep·py·neet
3rd lep·py·isi lep·py·isivät ei lep·py·isi eivät lep·py·isi 3rd olisi lep·py·nyt olisivat lep·py·neet ei olisi lep·py·nyt eivät olisi lep·py·neet
passive lep·y·ttäisiin ei lep·y·ttäisi passive olisi lep·y·tty ei olisi lep·y·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lep·py·käämme älkäämme lep·py·kö 1st olkaamme lep·py·neet älkäämme olko lep·py·neet
2nd lep·y lep·py·kää älä lep·y älkää lep·py·kö 2nd ole lep·py·nyt olkaa lep·py·neet älä ole lep·py·nyt älkää olko lep·py·neet
3rd lep·py·köön lep·py·kööt älköön lep·py·kö älkööt lep·py·kö 3rd olkoon lep·py·nyt olkoot lep·py·neet älköön olko lep·py·nyt älkööt ole lep·py·neet
passive lep·y·ttäköön älköön lep·y·ttäkö passive olkoon lep·y·tty älköön olko lep·y·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st lep·py·nen lep·py·nemme en lep·py·ne emme lep·py·ne 1st lienen lep·py·nyt lienemme lep·py·neet en liene lep·py·nyt emme liene lep·py·neet
2nd lep·py·net lep·py·nette et lep·py·ne ette lep·py·ne 2nd lienet lep·py·nyt lienette lep·py·neet et liene lep·py·nyt ette liene lep·py·neet
3rd lep·py·nee lep·py·nevät ei lep·py·ne eivät lep·py·ne 3rd lienee lep·py·nyt lienevät lep·py·neet ei liene lep·py·nyt eivät liene lep·py·neet
passive lep·y·ttäneen ei lep·y·ttäne passive lienee lep·y·tty ei liene lep·y·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past lep·py·nyt lep·y·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

C

ending -ttua, -lttua, -nttua, -rttua (back vowels) (tt → t)

The example below: infinitive sattua, stem sat-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st sat·u·n sat·u·mme en sat·u emme sat·u 1st olen sat·tu·nut olemme sat·tu·neet en ole sat·tu·nut emme ole sat·tu·neet
2nd sat·u·t sat·u·tte et sat·u ette sat·u 2nd olet sat·tu·nut olette sat·tu·neet et ole sat·tu·nut ette ole sat·tu·neet
3rd sat·tu·u sat·tu·vat ei sat·u eivät sat·u 3rd on sat·tu·nut ovat sat·tu·neet ei ole sat·tu·nut eivät ole sat·tu·neet
passive sat·u·taan ei sat·u·ta passive on sat·u·ttu ei ole sat·u·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st sat·u·in sat·u·imme en sat·tu·nut emme sat·tu·neet 1st olin sat·tu·nut olimme sat·tu·neet en ollut sat·tu·nut emme olleet sat·tu·neet
2nd sat·u·it sat·u·itte et sat·tu·nut ette sat·tu·neet 2nd olit sat·tu·nut olitte sat·tu·neet et ollut sat·tu·nut ette olleet sat·tu·neet
3rd sat·tu·i sat·tu·ivat ei sat·tu·nut eivät sat·tu·neet 3rd oli sat·tu·nut olivat sat·tu·neet ei ollut sat·tu·nut eivät olleet sat·tu·neet
passive sat·u·ttiin ei sat·u·ttu passive oli sat·u·ttu ei ollut sat·u·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st sat·tu·isin sat·tu·isimme en sat·tu·isi emme sat·tu·isi 1st olisin sat·tu·nut olisimme sat·tu·neet en olisi sat·tu·nut emme olisi sat·tu·neet
2nd sat·tu·isit sat·tu·isitte et sat·tu·isi ette sat·tu·isi 2nd olisit sat·tu·nut olisitte sat·tu·neet et olisi sat·tu·nut ette olisi sat·tu·neet
3rd sat·tu·isi sat·tu·isivat ei sat·tu·isi eivät sat·tu·isi 3rd olisi sat·tu·nut olisivat sat·tu·neet ei olisi sat·tu·nut eivät olisi sat·tu·neet
passive sat·u·ttaisiin ei sat·u·ttaisi passive olisi sat·u·ttu ei olisi sat·u·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st sat·tu·kaamme älkäämme sat·tu·ko 1st olkaamme sat·tu·neet älkäämme olko sat·tu·neet
2nd sat·u sat·tu·kaa älä sat·u älkää sat·tu·ko 2nd ole sat·tu·nut olkaa sat·tu·neet älä ole sat·tu·nut älkää olko sat·tu·neet
3rd sat·tu·koon sat·tu·koot älköön sat·tu·ko älkööt sat·tu·ko 3rd olkoon sat·tu·nut olkoot sat·tu·neet älköön olko sat·tu·nut älkööt ole sat·tu·neet
passive sat·u·ttakoon älköön sat·u·ttako passive olkoon sat·u·ttu älköön olko sat·u·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st sat·tu·nen sat·tu·nemme en sat·tu·ne emme sat·tu·ne 1st lienen sat·tu·nut lienemme sat·tu·neet en liene sat·tu·nut emme liene sat·tu·neet
2nd sat·tu·net sat·tu·nette et sat·tu·ne ette sat·tu·ne 2nd lienet sat·tu·nut lienette sat·tu·neet et liene sat·tu·nut ette liene sat·tu·neet
3rd sat·tu·nee sat·tu·nevat ei sat·tu·ne eivät sat·tu·ne 3rd lienee sat·tu·nut lienevät sat·tu·neet ei liene sat·tu·nut eivät liene sat·tu·neet
passive sat·u·ttaneen ei sat·u·ttane passive lienee sat·u·ttu ei liene sat·u·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past sat·tu·nut sat·u·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -ttyä, -lttyä, -nttyä, -rttyä (front vowels) (tt → t)

The example below: infinitive välttyä, stem vält-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vält·y·n vält·y·mme en vält·y emme vält·y 1st olen vält·ty·nyt olemme vält·ty·neet en ole vält·ty·nyt emme ole vält·ty·neet
2nd vält·y·t vält·y·tte et vält·y ette vält·y 2nd olet vält·ty·nyt olette vält·ty·neet et ole vält·ty·nyt ette ole vält·ty·neet
3rd vält·ty·y vält·ty·vät ei vält·y eivät vält·y 3rd on vält·ty·nyt ovat vält·ty·neet ei ole vält·ty·nyt eivät ole vält·ty·neet
passive vält·y·tään ei vält·y·tä passive on vält·y·tty ei ole vält·y·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vält·y·in vält·y·imme en vält·ty·nyt emme vält·ty·neet 1st olin vält·ty·nyt olimme vält·ty·neet en ollut vält·ty·nyt emme olleet vält·ty·neet
2nd vält·y·it vält·y·itte et vält·ty·nyt ette vält·ty·neet 2nd olit vält·ty·nyt olitte vält·ty·neet et ollut vält·ty·nyt ette olleet vält·ty·neet
3rd vält·ty·i vält·ty·ivät ei vält·ty·nyt eivät vält·ty·neet 3rd oli vält·ty·nyt olivat vält·ty·neet ei ollut vält·ty·nyt eivät olleet vält·ty·neet
passive vält·y·ttiin ei vält·y·tty passive oli vält·y·tty ei ollut vält·y·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vält·ty·isin vält·ty·isimme en vält·ty·isi emme vält·ty·isi 1st olisin vält·ty·nyt olisimme vält·ty·neet en olisi vält·ty·nyt emme olisi vält·ty·neet
2nd vält·ty·isit vält·ty·isitte et vält·ty·isi ette vält·ty·isi 2nd olisit vält·ty·nyt olisitte vält·ty·neet et olisi vält·ty·nyt ette olisi vält·ty·neet
3rd vält·ty·isi vält·ty·isivät ei vält·ty·isi eivät vält·ty·isi 3rd olisi vält·ty·nyt olisivat vält·ty·neet ei olisi vält·ty·nyt eivät olisi vält·ty·neet
passive vält·y·ttäisiin ei vält·y·ttäisi passive olisi vält·y·tty ei olisi vält·y·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vält·ty·käämme älkäämme vält·ty·kö 1st olkaamme vält·ty·neet älkäämme olko vält·ty·neet
2nd vält·y vält·ty·kää älä vält·y älkää vält·ty·kö 2nd ole vält·ty·nyt olkaa vält·ty·neet älä ole vält·ty·nyt älkää olko vält·ty·neet
3rd vält·ty·köön vält·ty·kööt älköön vält·ty·kö älkööt vält·ty·kö 3rd olkoon vält·ty·nyt olkoot vält·ty·neet älköön olko vält·ty·nyt älkööt ole vält·ty·neet
passive vält·y·ttäköön älköön vält·y·ttäkö passive olkoon vält·y·tty älköön olko vält·y·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vält·ty·nen vält·ty·nemme en vält·ty·ne emme vält·ty·ne 1st lienen vält·ty·nyt lienemme vält·ty·neet en liene vält·ty·nyt emme liene vält·ty·neet
2nd vält·ty·net vält·ty·nette et vält·ty·ne ette vält·ty·ne 2nd lienet vält·ty·nyt lienette vält·ty·neet et liene vält·ty·nyt ette liene vält·ty·neet
3rd vält·ty·nee vält·ty·nevät ei vält·ty·ne eivät vält·ty·ne 3rd lienee vält·ty·nyt lienevät vält·ty·neet ei liene vält·ty·nyt eivät liene vält·ty·neet
passive vält·y·ttäneen ei vält·y·ttäne passive lienee vält·y·tty ei liene vält·y·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past vält·ty·nyt vält·y·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

D

ending -kua, -rkua (back vowels) (k → –)

The example below: infinitive parkua, stem par-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st par·u·n par·u·mme en par·u emme par·u 1st olen par·ku·nut olemme par·ku·neet en ole par·ku·nut emme ole par·ku·neet
2nd par·u·t par·u·tte et par·u ette par·u 2nd olet par·ku·nut olette par·ku·neet et ole par·ku·nut ette ole par·ku·neet
3rd par·ku·u par·ku·vat ei par·u eivät par·u 3rd on par·ku·nut ovat par·ku·neet ei ole par·ku·nut eivät ole par·ku·neet
passive par·u·taan ei par·u·ta passive on par·u·ttu ei ole par·u·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st par·u·in par·u·imme en par·ku·nut emme par·ku·neet 1st olin par·ku·nut olimme par·ku·neet en ollut par·ku·nut emme olleet par·ku·neet
2nd par·u·it par·u·itte et par·ku·nut ette par·ku·neet 2nd olit par·ku·nut olitte par·ku·neet et ollut par·ku·nut ette olleet par·ku·neet
3rd par·ku·i par·ku·ivat ei par·ku·nut eivät par·ku·neet 3rd oli par·ku·nut olivat par·ku·neet ei ollut par·ku·nut eivät olleet par·ku·neet
passive par·u·ttiin ei par·u·ttu passive oli par·u·ttu ei ollut par·u·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st par·ku·isin par·ku·isimme en par·ku·isi emme par·ku·isi 1st olisin par·ku·nut olisimme par·ku·neet en olisi par·ku·nut emme olisi par·ku·neet
2nd par·ku·isit par·ku·isitte et par·ku·isi ette par·ku·isi 2nd olisit par·ku·nut olisitte par·ku·neet et olisi par·ku·nut ette olisi par·ku·neet
3rd par·ku·isi par·ku·isivat ei par·ku·isi eivät par·ku·isi 3rd olisi par·ku·nut olisivat par·ku·neet ei olisi par·ku·nut eivät olisi par·ku·neet
passive par·u·ttaisiin ei par·u·ttaisi passive olisi par·u·ttu ei olisi par·u·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st par·ku·kaamme älkäämme par·ku·ko 1st olkaamme par·ku·neet älkäämme olko par·ku·neet
2nd par·u par·ku·kaa älä par·u älkää par·ku·ko 2nd ole par·ku·nut olkaa par·ku·neet älä ole par·ku·nut älkää olko par·ku·neet
3rd par·ku·koon par·ku·koot älköön par·ku·ko älkööt par·ku·ko 3rd olkoon par·ku·nut olkoot par·ku·neet älköön olko par·ku·nut älkööt ole par·ku·neet
passive par·u·ttakoon älköön par·u·ttako passive olkoon par·u·ttu älköön olko par·u·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st par·ku·nen par·ku·nemme en par·ku·ne emme par·ku·ne 1st lienen par·ku·nut lienemme par·ku·neet en liene par·ku·nut emme liene par·ku·neet
2nd par·ku·net par·ku·nette et par·ku·ne ette par·ku·ne 2nd lienet par·ku·nut lienette par·ku·neet et liene par·ku·nut ette liene par·ku·neet
3rd par·ku·nee par·ku·nevat ei par·ku·ne eivät par·ku·ne 3rd lienee par·ku·nut lienevät par·ku·neet ei liene par·ku·nut eivät liene par·ku·neet
passive par·u·ttaneen ei par·u·ttane passive lienee par·u·ttu ei liene par·u·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past par·ku·nut par·u·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -kyä, -rkyä (front vowels) (k → –)

The example below: infinitive näkyä, stem nä-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st nä·y·n nä·y·mme en nä·y emme nä·y 1st olen nä·ky·nut olemme nä·ky·neet en ole nä·ky·nut emme ole nä·ky·neet
2nd nä·y·t nä·y·tte et nä·y ette nä·y 2nd olet nä·ky·nut olette nä·ky·neet et ole nä·ky·nut ette ole nä·ky·neet
3rd nä·ky·y nä·ky·vät ei nä·y eivät nä·y 3rd on nä·ky·nut ovat nä·ky·neet ei ole nä·ky·nut eivät ole nä·ky·neet
passive nä·y·tään ei nä·y·tä passive on nä·y·tty ei ole nä·y·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st nä·y·in nä·y·imme en nä·ky·nut emme nä·ky·neet 1st olin nä·ky·nut olimme nä·ky·neet en ollut nä·ky·nut emme olleet nä·ky·neet
2nd nä·y·it nä·y·itte et nä·ky·nut ette nä·ky·neet 2nd olit nä·ky·nut olitte nä·ky·neet et ollut nä·ky·nut ette olleet nä·ky·neet
3rd nä·ky·i nä·ky·ivät ei nä·ky·nut eivät nä·ky·neet 3rd oli nä·ky·nut olivat nä·ky·neet ei ollut nä·ky·nut eivät olleet nä·ky·neet
passive nä·y·ttiin ei nä·y·tty passive oli nä·y·tty ei ollut nä·y·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st nä·ky·isin nä·ky·isimme en nä·ky·isi emme nä·ky·isi 1st olisin nä·ky·nut olisimme nä·ky·neet en olisi nä·ky·nut emme olisi nä·ky·neet
2nd nä·ky·isit nä·ky·isitte et nä·ky·isi ette nä·ky·isi 2nd olisit nä·ky·nut olisitte nä·ky·neet et olisi nä·ky·nut ette olisi nä·ky·neet
3rd nä·ky·isi nä·ky·isivät ei nä·ky·isi eivät nä·ky·isi 3rd olisi nä·ky·nut olisivat nä·ky·neet ei olisi nä·ky·nut eivät olisi nä·ky·neet
passive nä·y·ttäisiin ei nä·y·ttäisi passive olisi nä·y·tty ei olisi nä·y·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st nä·ky·käämme älkäämme nä·ky·kö 1st olkaamme nä·ky·neet älkäämme olko nä·ky·neet
2nd nä·y nä·ky·kää älä nä·y älkää nä·ky·kö 2nd ole nä·ky·nut olkaa nä·ky·neet älä ole nä·ky·nut älkää olko nä·ky·neet
3rd nä·ky·köön nä·ky·kööt älköön nä·ky·kö älkööt nä·ky·kö 3rd olkoon nä·ky·nut olkoot nä·ky·neet älköön olko nä·ky·nut älkööt ole nä·ky·neet
passive nä·y·ttäköön älköön nä·y·ttäkö passive olkoon nä·y·tty älköön olko nä·y·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st nä·ky·nen nä·ky·nemme en nä·ky·ne emme nä·ky·ne 1st lienen nä·ky·nut lienemme nä·ky·neet en liene nä·ky·nut emme liene nä·ky·neet
2nd nä·ky·net nä·ky·nette et nä·ky·ne ette nä·ky·ne 2nd lienet nä·ky·nut lienette nä·ky·neet et liene nä·ky·nut ette liene nä·ky·neet
3rd nä·ky·nee nä·ky·nevät ei nä·ky·ne eivät nä·ky·ne 3rd lienee nä·ky·nut lienevät nä·ky·neet ei liene nä·ky·nut eivät liene nä·ky·neet
passive nä·y·ttäneen ei nä·ky·ttäne passive lienee nä·y·tty ei liene nä·y·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past nä·ky·nut nä·y·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

D*

ending -kua (back vowels) (k → –)

Has the same gradation as above, except for having an apostrophe in the place of the disappearing k. The example below: infinitive liukua, stem liu-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st liu·'u·n liu·'u·mme en liu·'u emme liu·'u 1st olen liu·ku·nut olemme liu·ku·neet en ole liu·ku·nut emme ole liu·ku·neet
2nd liu·'u·t liu·'u·tte et liu·'u ette liu·'u 2nd olet liu·ku·nut olette liu·ku·neet et ole liu·ku·nut ette ole liu·ku·neet
3rd liu·ku·u liu·ku·vat ei liu·'u eivät liu·'u 3rd on liu·ku·nut ovat liu·ku·neet ei ole liu·ku·nut eivät ole liu·ku·neet
passive liu·'u·taan ei liu·'u·ta passive on liu·'u·ttu ei ole liu·'u·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st liu·'u·in liu·'u·imme en liu·ku·nut emme liu·ku·neet 1st olin liu·ku·nut olimme liu·ku·neet en ollut liu·ku·nut emme olleet liu·ku·neet
2nd liu·'u·it liu·'u·itte et liu·ku·nut ette liu·ku·neet 2nd olit liu·ku·nut olitte liu·ku·neet et ollut liu·ku·nut ette olleet liu·ku·neet
3rd liu·ku·i liu·ku·ivat ei liu·ku·nut eivät liu·ku·neet 3rd oli liu·ku·nut olivat liu·ku·neet ei ollut liu·ku·nut eivät olleet liu·ku·neet
passive liu·'u·ttiin ei liu·'u·ttu passive oli liu·'u·ttu ei ollut liu·'u·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st liu·ku·isin liu·ku·isimme en liu·ku·isi emme liu·ku·isi 1st olisin liu·ku·nut olisimme liu·ku·neet en olisi liu·ku·nut emme olisi liu·ku·neet
2nd liu·ku·isit liu·ku·isitte et liu·ku·isi ette liu·ku·isi 2nd olisit liu·ku·nut olisitte liu·ku·neet et olisi liu·ku·nut ette olisi liu·ku·neet
3rd liu·ku·isi liu·ku·isivat ei liu·ku·isi eivät liu·ku·isi 3rd olisi liu·ku·nut olisivat liu·ku·neet ei olisi liu·ku·nut eivät olisi liu·ku·neet
passive liu·'u·ttaisiin ei liu·'u·ttaisi passive olisi liu·'u·ttu ei olisi liu·'u·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st liu·ku·kaamme älkäämme liu·ku·ko 1st olkaamme liu·ku·neet älkäämme olko liu·ku·neet
2nd liu·'u liu·ku·kaa älä liu·'u älkää liu·ku·ko 2nd ole liu·ku·nut olkaa liu·ku·neet älä ole liu·ku·nut älkää olko liu·ku·neet
3rd liu·ku·koon liu·ku·koot älköön liu·ku·ko älkööt liu·ku·ko 3rd olkoon liu·ku·nut olkoot liu·ku·neet älköön olko liu·ku·nut älkööt ole liu·ku·neet
passive liu·'u·ttakoon älköön liu·'u·ttako passive olkoon liu·'u·ttu älköön olko liu·'u·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st liu·ku·nen liu·ku·nemme en liu·ku·ne emme liu·ku·ne 1st lienen liu·ku·nut lienemme liu·ku·neet en liene liu·ku·nut emme liene liu·ku·neet
2nd liu·ku·net liu·ku·nette et liu·ku·ne ette liu·ku·ne 2nd lienet liu·ku·nut lienette liu·ku·neet et liene liu·ku·nut ette liene liu·ku·neet
3rd liu·ku·nee liu·ku·nevat ei liu·ku·ne eivät liu·ku·ne 3rd lienee liu·ku·nut lienevät liu·ku·neet ei liene liu·ku·nut eivät liene liu·ku·neet
passive liu·'u·ttaneen ei liu·'u·ttane passive lienee liu·'u·ttu ei liene liu·'u·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past liu·ku·nut liu·'u·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -kyä (front vowels) (k → –)

Has the same gradation as above, except for having an apostrophe in the place of the disappearing k.

E

ending -apua, -epua, -ipua, -opua, -upua (back vowels) (p → v)

The example below: infinitive taipua, stem tai-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tai·vu·n tai·vu·mme en tai·vu emme tai·vu 1st olen tai·pu·nut olemme tai·pu·neet en ole tai·pu·nut emme ole tai·pu·neet
2nd tai·vu·t tai·vu·tte et tai·vu ette tai·vu 2nd olet tai·pu·nut olette tai·pu·neet et ole tai·pu·nut ette ole tai·pu·neet
3rd tai·pu·u tai·pu·vat ei tai·vu eivät tai·vu 3rd on tai·pu·nut ovat tai·pu·neet ei ole tai·pu·nut eivät ole tai·pu·neet
passive tai·vu·taan ei tai·vu·ta passive on tai·vu·ttu ei ole tai·vu·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tai·vu·in tai·vu·imme en tai·pu·nut emme tai·pu·neet 1st olin tai·pu·nut olimme tai·pu·neet en ollut tai·pu·nut emme olleet tai·pu·neet
2nd tai·vu·it tai·vu·itte et tai·pu·nut ette tai·pu·neet 2nd olit tai·pu·nut olitte tai·pu·neet et ollut tai·pu·nut ette olleet tai·pu·neet
3rd tai·pu·i tai·pu·ivat ei tai·pu·nut eivät tai·pu·neet 3rd oli tai·pu·nut olivat tai·pu·neet ei ollut tai·pu·nut eivät olleet tai·pu·neet
passive tai·vu·ttiin ei tai·vu·ttu passive oli tai·vu·ttu ei ollut tai·vu·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tai·pu·isin tai·pu·isimme en tai·pu·isi emme tai·pu·isi 1st olisin tai·pu·nut olisimme tai·pu·neet en olisi tai·pu·nut emme olisi tai·pu·neet
2nd tai·pu·isit tai·pu·isitte et tai·pu·isi ette tai·pu·isi 2nd olisit tai·pu·nut olisitte tai·pu·neet et olisi tai·pu·nut ette olisi tai·pu·neet
3rd tai·pu·isi tai·pu·isivat ei tai·pu·isi eivät tai·pu·isi 3rd olisi tai·pu·nut olisivat tai·pu·neet ei olisi tai·pu·nut eivät olisi tai·pu·neet
passive tai·vu·ttaisiin ei tai·vu·ttaisi passive olisi tai·vu·ttu ei olisi tai·vu·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tai·pu·kaamme älkäämme tai·pu·ko 1st olkaamme tai·pu·neet älkäämme olko tai·pu·neet
2nd tai·vu tai·pu·kaa älä tai·vu älkää tai·pu·ko 2nd ole tai·pu·nut olkaa tai·pu·neet älä ole tai·pu·nut älkää olko tai·pu·neet
3rd tai·pu·koon tai·pu·koot älköön tai·pu·ko älkööt tai·pu·ko 3rd olkoon tai·pu·nut olkoot tai·pu·neet älköön olko tai·pu·nut älkööt ole tai·pu·neet
passive tai·vu·ttakoon älköön tai·vu·ttako passive olkoon tai·vu·ttu älköön olko tai·vu·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st tai·pu·nen tai·pu·nemme en tai·pu·ne emme tai·pu·ne 1st lienen tai·pu·nut lienemme tai·pu·neet en liene tai·pu·nut emme liene tai·pu·neet
2nd tai·pu·net tai·pu·nette et tai·pu·ne ette tai·pu·ne 2nd lienet tai·pu·nut lienette tai·pu·neet et liene tai·pu·nut ette liene tai·pu·neet
3rd tai·pu·nee tai·pu·nevat ei tai·pu·ne eivät tai·pu·ne 3rd lienee tai·pu·nut lienevät tai·pu·neet ei liene tai·pu·nut eivät liene tai·pu·neet
passive tai·vu·ttaneen ei tai·vu·ttane passive lienee tai·vu·ttu ei liene tai·vu·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past tai·pu·nut tai·vu·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -äpyä, -epyä, -ipyä, -öpyä, -ypyä (front vowels) (p → v)

The example below: infinitive viipyä, stem vii-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vii·vy·n vii·vy·mme en vii·vy emme vii·vy 1st olen vii·vy·nyt olemme vii·py·neet en ole vii·vy·nyt emme ole vii·py·neet
2nd vii·vy·t vii·vy·tte et vii·vy ette vii·vy 2nd olet vii·vy·nyt olette vii·py·neet et ole vii·vy·nyt ette ole vii·py·neet
3rd vii·py·y vii·py·vät ei vii·vy eivät vii·vy 3rd on vii·vy·nyt ovat vii·py·neet ei ole vii·vy·nyt eivät ole vii·py·neet
passive vii·vy·tään ei vii·vy·tä passive on vii·vy·tty ei ole vii·vy·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vii·vy·in vii·vy·imme en vii·vy·nyt emme vii·py·neet 1st olin vii·vy·nyt olimme vii·py·neet en ollut vii·vy·nyt emme olleet vii·py·neet
2nd vii·vy·it vii·vy·itte et vii·vy·nyt ette vii·py·neet 2nd olit vii·vy·nyt olitte vii·py·neet et ollut vii·vy·nyt ette olleet vii·py·neet
3rd vii·py·i vii·py·ivät ei vii·vy·nyt eivät vii·py·neet 3rd oli vii·vy·nyt olivat vii·py·neet ei ollut vii·vy·nyt eivät olleet vii·py·neet
passive vii·vy·ttiin ei vii·vy·tty passive oli vii·vy·tty ei ollut vii·vy·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vii·py·isin vii·py·isimme en vii·py·isi emme vii·py·isi 1st olisin vii·vy·nyt olisimme vii·py·neet en olisi vii·vy·nyt emme olisi vii·py·neet
2nd vii·py·isit vii·py·isitte et vii·py·isi ette vii·py·isi 2nd olisit vii·vy·nyt olisitte vii·py·neet et olisi vii·vy·nyt ette olisi vii·py·neet
3rd vii·py·isi vii·py·isivät ei vii·py·isi eivät vii·py·isi 3rd olisi vii·vy·nyt olisivat vii·py·neet ei olisi vii·vy·nyt eivät olisi vii·py·neet
passive vii·vy·ttäisiin ei vii·vy·ttäisi passive olisi vii·vy·tty ei olisi vii·vy·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vii·py·käämme älkäämme vii·py·kö 1st olkaamme vii·py·neet älkäämme olko vii·py·neet
2nd vii·vy vii·py·kää älä vii·vy älkää vii·py·kö 2nd ole vii·vy·nyt olkaa vii·py·neet älä ole vii·vy·nyt älkää olko vii·py·neet
3rd vii·py·köön vii·py·kööt älköön vii·py·kö älkööt vii·py·kö 3rd olkoon vii·vy·nyt olkoot vii·py·neet älköön olko vii·vy·nyt älkööt ole vii·py·neet
passive vii·vy·ttäköön älköön vii·vy·ttäkö passive olkoon vii·vy·tty älköön olko vii·vy·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st vii·py·nen vii·py·nemme en vii·py·ne emme vii·py·ne 1st lienen vii·vy·nyt lienemme vii·py·neet en liene vii·vy·nyt emme liene vii·py·neet
2nd vii·py·net vii·py·nette et vii·py·ne ette vii·py·ne 2nd lienet vii·vy·nyt lienette vii·py·neet et liene vii·vy·nyt ette liene vii·py·neet
3rd vii·py·nee vii·py·nevät ei vii·py·ne eivät vii·py·ne 3rd lienee vii·vy·nyt lienevät vii·py·neet ei liene vii·vy·nyt eivät liene vii·py·neet
passive vii·vy·ttäneen ei vii·vy·ttäne passive lienee vii·vy·tty ei liene vii·vy·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past vii·vy·nyt vii·vy·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

F

ending -tua, -htua (back vowels) (t → d)

The example below: infinitive antautua, stem antau-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st antau·du·n antau·du·mme en antau·du emme antau·du 1st olen antau·tu·nut olemme antau·tu·neet en ole antau·tu·nut emme ole antau·tu·neet
2nd antau·du·t antau·du·tte et antau·du ette antau·du 2nd olet antau·tu·nut olette antau·tu·neet et ole antau·tu·nut ette ole antau·tu·neet
3rd antau·tu·u antau·tu·vat ei antau·du eivät antau·du 3rd on antau·tu·nut ovat antau·tu·neet ei ole antau·tu·nut eivät ole antau·tu·neet
passive antau·du·taan ei antau·du·ta passive on antau·du·ttu ei ole antau·du·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st antau·du·in antau·du·imme en antau·tu·nut emme antau·tu·neet 1st olin antau·tu·nut olimme antau·tu·neet en ollut antau·tu·nut emme olleet antau·tu·neet
2nd antau·du·it antau·du·itte et antau·tu·nut ette antau·tu·neet 2nd olit antau·tu·nut olitte antau·tu·neet et ollut antau·tu·nut ette olleet antau·tu·neet
3rd antau·tu·i antau·tu·ivat ei antau·tu·nut eivät antau·tu·neet 3rd oli antau·tu·nut olivat antau·tu·neet ei ollut antau·tu·nut eivät olleet antau·tu·neet
passive antau·du·ttiin ei antau·du·ttu passive oli antau·du·ttu ei ollut antau·du·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st antau·tu·isin antau·tu·isimme en antau·tu·isi emme antau·tu·isi 1st olisin antau·tu·nut olisimme antau·tu·neet en olisi antau·tu·nut emme olisi antau·tu·neet
2nd antau·tu·isit antau·tu·isitte et antau·tu·isi ette antau·tu·isi 2nd olisit antau·tu·nut olisitte antau·tu·neet et olisi antau·tu·nut ette olisi antau·tu·neet
3rd antau·tu·isi antau·tu·isivat ei antau·tu·isi eivät antau·tu·isi 3rd olisi antau·tu·nut olisivat antau·tu·neet ei olisi antau·tu·nut eivät olisi antau·tu·neet
passive antau·du·ttaisiin ei antau·du·ttaisi passive olisi antau·du·ttu ei olisi antau·du·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st antau·tu·kaamme älkäämme antau·tu·ko 1st olkaamme antau·tu·neet älkäämme olko antau·tu·neet
2nd antau·du antau·tu·kaa älä antau·du älkää antau·tu·ko 2nd ole antau·tu·nut olkaa antau·tu·neet älä ole antau·tu·nut älkää olko antau·tu·neet
3rd antau·tu·koon antau·tu·koot älköön antau·tu·ko älkööt antau·tu·ko 3rd olkoon antau·tu·nut olkoot antau·tu·neet älköön olko antau·tu·nut älkööt ole antau·tu·neet
passive antau·du·ttakoon älköön antau·du·ttako passive olkoon antau·du·ttu älköön olko antau·du·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st antau·tu·nen antau·tu·nemme en antau·tu·ne emme antau·tu·ne 1st lienen antau·tu·nut lienemme antau·tu·neet en liene antau·tu·nut emme liene antau·tu·neet
2nd antau·tu·net antau·tu·nette et antau·tu·ne ette antau·tu·ne 2nd lienet antau·tu·nut lienette antau·tu·neet et liene antau·tu·nut ette liene antau·tu·neet
3rd antau·tu·nee antau·tu·nevat ei antau·tu·ne eivät antau·tu·ne 3rd lienee antau·tu·nut lienevät antau·tu·neet ei liene antau·tu·nut eivät liene antau·tu·neet
passive antau·du·ttaneen ei antau·du·ttane passive lienee antau·du·ttu ei liene antau·du·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past antau·tu·nut antau·du·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -tyä, -htyä (front vowels) (t → d)

The example below: infinitive esittäytyä, stem esittäy-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st esittäy·dy·n esittäy·dy·mme en esittäy·dy emme esittäy·dy 1st olen esittäy·ty·nyt olemme esittäy·ty·neet en ole esittäy·ty·nyt emme ole esittäy·ty·neet
2nd esittäy·dy·t esittäy·dy·tte et esittäy·dy ette esittäy·dy 2nd olet esittäy·ty·nyt olette esittäy·ty·neet et ole esittäy·ty·nyt ette ole esittäy·ty·neet
3rd esittäy·ty·y esittäy·ty·vät ei esittäy·dy eivät esittäy·dy 3rd on esittäy·ty·nyt ovat esittäy·ty·neet ei ole esittäy·ty·nyt eivät ole esittäy·ty·neet
passive esittäy·dy·tään ei esittäy·dy·tä passive on esittäy·dy·tty ei ole esittäy·dy·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st esittäy·dy·in esittäy·dy·imme en esittäy·ty·nyt emme esittäy·ty·neet 1st olin esittäy·ty·nyt olimme esittäy·ty·neet en ollut esittäy·ty·nyt emme olleet esittäy·ty·neet
2nd esittäy·dy·it esittäy·dy·itte et esittäy·ty·nyt ette esittäy·ty·neet 2nd olit esittäy·ty·nyt olitte esittäy·ty·neet et ollut esittäy·ty·nyt ette olleet esittäy·ty·neet
3rd esittäy·ty·i esittäy·ty·ivät ei esittäy·ty·nyt eivät esittäy·ty·neet 3rd oli esittäy·ty·nyt olivat esittäy·ty·neet ei ollut esittäy·ty·nyt eivät olleet esittäy·ty·neet
passive esittäy·dy·ttiin ei esittäy·dy·tty passive oli esittäy·dy·tty ei ollut esittäy·dy·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st esittäy·ty·isin esittäy·ty·isimme en esittäy·ty·isi emme esittäy·ty·isi 1st olisin esittäy·ty·nyt olisimme esittäy·ty·neet en olisi esittäy·ty·nyt emme olisi esittäy·ty·neet
2nd esittäy·ty·isit esittäy·ty·isitte et esittäy·ty·isi ette esittäy·ty·isi 2nd olisit esittäy·ty·nyt olisitte esittäy·ty·neet et olisi esittäy·ty·nyt ette olisi esittäy·ty·neet
3rd esittäy·ty·isi esittäy·ty·isivät ei esittäy·ty·isi eivät esittäy·ty·isi 3rd olisi esittäy·ty·nyt olisivat esittäy·ty·neet ei olisi esittäy·ty·nyt eivät olisi esittäy·ty·neet
passive esittäy·dy·ttäisiin ei esittäy·dy·ttäisi passive olisi esittäy·dy·tty ei olisi esittäy·dy·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st esittäy·ty·käämme älkäämme esittäy·ty·kö 1st olkaamme esittäy·ty·neet älkäämme olko esittäy·ty·neet
2nd esittäy·dy esittäy·ty·kää älä esittäy·dy älkää esittäy·ty·kö 2nd ole esittäy·ty·nyt olkaa esittäy·ty·neet älä ole esittäy·ty·nyt älkää olko esittäy·ty·neet
3rd esittäy·ty·köön esittäy·ty·kööt älköön esittäy·ty·kö älkööt esittäy·ty·kö 3rd olkoon esittäy·ty·nyt olkoot esittäy·ty·neet älköön olko esittäy·ty·nyt älkööt ole esittäy·ty·neet
passive esittäy·dy·ttäköön älköön esittäy·dy·ttäkö passive olkoon esittäy·dy·tty älköön olko esittäy·dy·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st esittäy·ty·nen esittäy·ty·nemme en esittäy·ty·ne emme esittäy·ty·ne 1st lienen esittäy·ty·nyt lienemme esittäy·ty·neet en liene esittäy·ty·nyt emme liene esittäy·ty·neet
2nd esittäy·ty·net esittäy·ty·nette et esittäy·ty·ne ette esittäy·ty·ne 2nd lienet esittäy·ty·nyt lienette esittäy·ty·neet et liene esittäy·ty·nyt ette liene esittäy·ty·neet
3rd esittäy·ty·nee esittäy·ty·nevät ei esittäy·ty·ne eivät esittäy·ty·ne 3rd lienee esittäy·ty·nyt lienevät esittäy·ty·neet ei liene esittäy·ty·nyt eivät liene esittäy·ty·neet
passive esittäy·dy·ttäneen ei esittäy·dy·ttäne passive lienee esittäy·dy·tty ei liene esittäy·dy·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past esittäy·ty·nyt esittäy·dy·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

G

ending -ankua, -enkua, -inkua, -onkua, -unkua (back vowels) (nk → ng) [ŋk → ŋ:]

The example below: infinitive hinkua, stem hin-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st hin·gu·n hin·gu·mme en hin·gu emme hin·gu 1st olen hin·ku·nut olemme hin·ku·neet en ole hin·ku·nut emme ole hin·ku·neet
2nd hin·gu·t hin·gu·tte et hin·gu ette hin·gu 2nd olet hin·ku·nut olette hin·ku·neet et ole hin·ku·nut ette ole hin·ku·neet
3rd hin·ku·u hin·ku·vat ei hin·gu eivät hin·gu 3rd on hin·ku·nut ovat hin·ku·neet ei ole hin·ku·nut eivät ole hin·ku·neet
passive hin·gu·taan ei hin·gu·ta passive on hin·gu·ttu ei ole hin·gu·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st hin·gu·in hin·gu·imme en hin·ku·nut emme hin·ku·neet 1st olin hin·ku·nut olimme hin·ku·neet en ollut hin·ku·nut emme olleet hin·ku·neet
2nd hin·gu·it hin·gu·itte et hin·ku·nut ette hin·ku·neet 2nd olit hin·ku·nut olitte hin·ku·neet et ollut hin·ku·nut ette olleet hin·ku·neet
3rd hin·ku·i hin·ku·ivat ei hin·ku·nut eivät hin·ku·neet 3rd oli hin·ku·nut olivat hin·ku·neet ei ollut hin·ku·nut eivät olleet hin·ku·neet
passive hin·gu·ttiin ei hin·gu·ttu passive oli hin·gu·ttu ei ollut hin·gu·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st hin·ku·isin hin·ku·isimme en hin·ku·isi emme hin·ku·isi 1st olisin hin·ku·nut olisimme hin·ku·neet en olisi hin·ku·nut emme olisi hin·ku·neet
2nd hin·ku·isit hin·ku·isitte et hin·ku·isi ette hin·ku·isi 2nd olisit hin·ku·nut olisitte hin·ku·neet et olisi hin·ku·nut ette olisi hin·ku·neet
3rd hin·ku·isi hin·ku·isivat ei hin·ku·isi eivät hin·ku·isi 3rd olisi hin·ku·nut olisivat hin·ku·neet ei olisi hin·ku·nut eivät olisi hin·ku·neet
passive hin·gu·ttaisiin ei hin·gu·ttaisi passive olisi hin·gu·ttu ei olisi hin·gu·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st hin·ku·kaamme älkäämme hin·ku·ko 1st olkaamme hin·ku·neet älkäämme olko hin·ku·neet
2nd hin·gu hin·ku·kaa älä hin·gu älkää hin·ku·ko 2nd ole hin·ku·nut olkaa hin·ku·neet älä ole hin·ku·nut älkää olko hin·ku·neet
3rd hin·ku·koon hin·ku·koot älköön hin·ku·ko älkööt hin·ku·ko 3rd olkoon hin·ku·nut olkoot hin·ku·neet älköön olko hin·ku·nut älkööt ole hin·ku·neet
passive hin·gu·ttakoon älköön hin·gu·ttako passive olkoon hin·gu·ttu älköön olko hin·gu·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st hin·ku·nen hin·ku·nemme en hin·ku·ne emme hin·ku·ne 1st lienen hin·ku·nut lienemme hin·ku·neet en liene hin·ku·nut emme liene hin·ku·neet
2nd hin·ku·net hin·ku·nette et hin·ku·ne ette hin·ku·ne 2nd lienet hin·ku·nut lienette hin·ku·neet et liene hin·ku·nut ette liene hin·ku·neet
3rd hin·ku·nee hin·ku·nevat ei hin·ku·ne eivät hin·ku·ne 3rd lienee hin·ku·nut lienevät hin·ku·neet ei liene hin·ku·nut eivät liene hin·ku·neet
passive hin·gu·ttaneen ei hin·gu·ttane passive lienee hin·gu·ttu ei liene hin·gu·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past hin·ku·nut hin·gu·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -änkyä, -enkyä, -inkyä, -önkyä, -ynkyä (front vowels) (nk → ng) [ŋk → ŋ:]

H

ending -mpua (back vowels) (mp → mm)

The example below: infinitive ampua, stem am-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st am·mu·n am·mu·mme en am·mu emme am·mu 1st olen am·pu·nut olemme am·pu·neet en ole am·pu·nut emme ole am·pu·neet
2nd am·mu·t am·mu·tte et am·mu ette am·mu 2nd olet am·pu·nut olette am·pu·neet et ole am·pu·nut ette ole am·pu·neet
3rd am·pu·u am·pu·vat ei am·mu eivät am·mu 3rd on am·pu·nut ovat am·pu·neet ei ole am·pu·nut eivät ole am·pu·neet
passive am·mu·taan ei am·mu·ta passive on am·mu·ttu ei ole am·mu·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st am·mu·in am·mu·imme en am·pu·nut emme am·pu·neet 1st olin am·pu·nut olimme am·pu·neet en ollut am·pu·nut emme olleet am·pu·neet
2nd am·mu·it am·mu·itte et am·pu·nut ette am·pu·neet 2nd olit am·pu·nut olitte am·pu·neet et ollut am·pu·nut ette olleet am·pu·neet
3rd am·pu·i am·pu·ivat ei am·pu·nut eivät am·pu·neet 3rd oli am·pu·nut olivat am·pu·neet ei ollut am·pu·nut eivät olleet am·pu·neet
passive am·mu·ttiin ei am·mu·ttu passive oli am·mu·ttu ei ollut am·mu·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st am·pu·isin am·pu·isimme en am·pu·isi emme am·pu·isi 1st olisin am·pu·nut olisimme am·pu·neet en olisi am·pu·nut emme olisi am·pu·neet
2nd am·pu·isit am·pu·isitte et am·pu·isi ette am·pu·isi 2nd olisit am·pu·nut olisitte am·pu·neet et olisi am·pu·nut ette olisi am·pu·neet
3rd am·pu·isi am·pu·isivat ei am·pu·isi eivät am·pu·isi 3rd olisi am·pu·nut olisivat am·pu·neet ei olisi am·pu·nut eivät olisi am·pu·neet
passive am·mu·ttaisiin ei am·mu·ttaisi passive olisi am·mu·ttu ei olisi am·mu·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st am·pu·kaamme älkäämme am·pu·ko 1st olkaamme am·pu·neet älkäämme olko am·pu·neet
2nd am·mu am·pu·kaa älä am·mu älkää am·pu·ko 2nd ole am·pu·nut olkaa am·pu·neet älä ole am·pu·nut älkää olko am·pu·neet
3rd am·pu·koon am·pu·koot älköön am·pu·ko älkööt am·pu·ko 3rd olkoon am·pu·nut olkoot am·pu·neet älköön olko am·pu·nut älkööt ole am·pu·neet
passive am·mu·ttakoon älköön am·mu·ttako passive olkoon am·mu·ttu älköön olko am·mu·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st am·pu·nen am·pu·nemme en am·pu·ne emme am·pu·ne 1st lienen am·pu·nut lienemme am·pu·neet en liene am·pu·nut emme liene am·pu·neet
2nd am·pu·net am·pu·nette et am·pu·ne ette am·pu·ne 2nd lienet am·pu·nut lienette am·pu·neet et liene am·pu·nut ette liene am·pu·neet
3rd am·pu·nee am·pu·nevat ei am·pu·ne eivät am·pu·ne 3rd lienee am·pu·nut lienevät am·pu·neet ei liene am·pu·nut eivät liene am·pu·neet
passive am·mu·ttaneen ei am·mu·ttane passive lienee am·mu·ttu ei liene am·mu·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past am·pu·nut am·mu·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -mpyä (front vowels) (mp → mm)

I

ending -altua, -eltua, -iltua, -oltua, -ultua (back vowels) (lt → ll)

The example below: infinitive humaltua, stem humal-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st humal·lu·n humal·lu·mme en humal·lu emme humal·lu 1st olen humal·tu·nut olemme humal·tu·neet en ole humal·tu·nut emme ole humal·tu·neet
2nd humal·lu·t humal·lu·tte et humal·lu ette humal·lu 2nd olet humal·tu·nut olette humal·tu·neet et ole humal·tu·nut ette ole humal·tu·neet
3rd humal·tu·u humal·tu·vat ei humal·lu eivät humal·lu 3rd on humal·tu·nut ovat humal·tu·neet ei ole humal·tu·nut eivät ole humal·tu·neet
passive humal·lu·taan ei humal·lu·ta passive on humal·lu·ttu ei ole humal·lu·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st humal·lu·in humal·lu·imme en humal·tu·nut emme humal·tu·neet 1st olin humal·tu·nut olimme humal·tu·neet en ollut humal·tu·nut emme olleet humal·tu·neet
2nd humal·lu·it humal·lu·itte et humal·tu·nut ette humal·tu·neet 2nd olit humal·tu·nut olitte humal·tu·neet et ollut humal·tu·nut ette olleet humal·tu·neet
3rd humal·tu·i humal·tu·ivat ei humal·tu·nut eivät humal·tu·neet 3rd oli humal·tu·nut olivat humal·tu·neet ei ollut humal·tu·nut eivät olleet humal·tu·neet
passive humal·lu·ttiin ei humal·lu·ttu passive oli humal·lu·ttu ei ollut humal·lu·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st humal·tu·isin humal·tu·isimme en humal·tu·isi emme humal·tu·isi 1st olisin humal·tu·nut olisimme humal·tu·neet en olisi humal·tu·nut emme olisi humal·tu·neet
2nd humal·tu·isit humal·tu·isitte et humal·tu·isi ette humal·tu·isi 2nd olisit humal·tu·nut olisitte humal·tu·neet et olisi humal·tu·nut ette olisi humal·tu·neet
3rd humal·tu·isi humal·tu·isivat ei humal·tu·isi eivät humal·tu·isi 3rd olisi humal·tu·nut olisivat humal·tu·neet ei olisi humal·tu·nut eivät olisi humal·tu·neet
passive humal·lu·ttaisiin ei humal·lu·ttaisi passive olisi humal·lu·ttu ei olisi humal·lu·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st humal·tu·kaamme älkäämme humal·tu·ko 1st olkaamme humal·tu·neet älkäämme olko humal·tu·neet
2nd humal·lu humal·tu·kaa älä humal·lu älkää humal·tu·ko 2nd ole humal·tu·nut olkaa humal·tu·neet älä ole humal·tu·nut älkää olko humal·tu·neet
3rd humal·tu·koon humal·tu·koot älköön humal·tu·ko älkööt humal·tu·ko 3rd olkoon humal·tu·nut olkoot humal·tu·neet älköön olko humal·tu·nut älkööt ole humal·tu·neet
passive humal·lu·ttakoon älköön humal·lu·ttako passive olkoon humal·lu·ttu älköön olko humal·lu·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st humal·tu·nen humal·tu·nemme en humal·tu·ne emme humal·tu·ne 1st lienen humal·tu·nut lienemme humal·tu·neet en liene humal·tu·nut emme liene humal·tu·neet
2nd humal·tu·net humal·tu·nette et humal·tu·ne ette humal·tu·ne 2nd lienet humal·tu·nut lienette humal·tu·neet et liene humal·tu·nut ette liene humal·tu·neet
3rd humal·tu·nee humal·tu·nevat ei humal·tu·ne eivät humal·tu·ne 3rd lienee humal·tu·nut lienevät humal·tu·neet ei liene humal·tu·nut eivät liene humal·tu·neet
passive humal·lu·ttaneen ei humal·lu·ttane passive lienee humal·lu·ttu ei liene humal·lu·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past humal·tu·nut humal·lu·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -ältyä, -eltyä, -iltyä, -öltyä, -yltyä (front vowels) (lt → ll)

The example below: infinitive häkeltyä, stem häkel-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st häkel·ly·n häkel·ly·mme en häkel·ly emme häkel·ly 1st olen häkel·ty·nyt olemme häkel·ty·neet en ole häkel·ty·nyt emme ole häkel·ty·neet
2nd häkel·ly·t häkel·ly·tte et häkel·ly ette häkel·ly 2nd olet häkel·ty·nyt olette häkel·ty·neet et ole häkel·ty·nyt ette ole häkel·ty·neet
3rd häkel·ty·y häkel·ty·vät ei häkel·ly eivät häkel·ly 3rd on häkel·ty·nyt ovat häkel·ty·neet ei ole häkel·ty·nyt eivät ole häkel·ty·neet
passive häkel·ly·tään ei häkel·ly·tä passive on häkel·ly·tty ei ole häkel·ly·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st häkel·ly·in häkel·ly·imme en häkel·ty·nyt emme häkel·ty·neet 1st olin häkel·ty·nyt olimme häkel·ty·neet en ollut häkel·ty·nyt emme olleet häkel·ty·neet
2nd häkel·ly·it häkel·ly·itte et häkel·ty·nyt ette häkel·ty·neet 2nd olit häkel·ty·nyt olitte häkel·ty·neet et ollut häkel·ty·nyt ette olleet häkel·ty·neet
3rd häkel·ty·i häkel·ty·ivät ei häkel·ty·nyt eivät häkel·ty·neet 3rd oli häkel·ty·nyt olivat häkel·ty·neet ei ollut häkel·ty·nyt eivät olleet häkel·ty·neet
passive häkel·ly·ttiin ei häkel·ly·tty passive oli häkel·ly·tty ei ollut häkel·ly·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st häkel·ty·isin häkel·ty·isimme en häkel·ty·isi emme häkel·ty·isi 1st olisin häkel·ty·nyt olisimme häkel·ty·neet en olisi häkel·ty·nyt emme olisi häkel·ty·neet
2nd häkel·ty·isit häkel·ty·isitte et häkel·ty·isi ette häkel·ty·isi 2nd olisit häkel·ty·nyt olisitte häkel·ty·neet et olisi häkel·ty·nyt ette olisi häkel·ty·neet
3rd häkel·ty·isi häkel·ty·isivät ei häkel·ty·isi eivät häkel·ty·isi 3rd olisi häkel·ty·nyt olisivat häkel·ty·neet ei olisi häkel·ty·nyt eivät olisi häkel·ty·neet
passive häkel·ly·ttäisiin ei häkel·ly·ttäisi passive olisi häkel·ly·tty ei olisi häkel·ly·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st häkel·ty·käämme älkäämme häkel·ty·kö 1st olkaamme häkel·ty·neet älkäämme olko häkel·ty·neet
2nd häkel·ly häkel·ty·kää älä häkel·ly älkää häkel·ty·kö 2nd ole häkel·ty·nyt olkaa häkel·ty·neet älä ole häkel·ty·nyt älkää olko häkel·ty·neet
3rd häkel·ty·köön häkel·ty·kööt älköön häkel·ty·kö älkööt häkel·ty·kö 3rd olkoon häkel·ty·nyt olkoot häkel·ty·neet älköön olko häkel·ty·nyt älkööt ole häkel·ty·neet
passive häkel·ly·ttäköön älköön häkel·ly·ttäkö passive olkoon häkel·ly·tty älköön olko häkel·ly·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st häkel·ty·nen häkel·ty·nemme en häkel·ty·ne emme häkel·ty·ne 1st lienen häkel·ty·nyt lienemme häkel·ty·neet en liene häkel·ty·nyt emme liene häkel·ty·neet
2nd häkel·ty·net häkel·ty·nette et häkel·ty·ne ette häkel·ty·ne 2nd lienet häkel·ty·nyt lienette häkel·ty·neet et liene häkel·ty·nyt ette liene häkel·ty·neet
3rd häkel·ty·nee häkel·ty·nevät ei häkel·ty·ne eivät häkel·ty·ne 3rd lienee häkel·ty·nyt lienevät häkel·ty·neet ei liene häkel·ty·nyt eivät liene häkel·ty·neet
passive häkel·ly·ttäneen ei häkel·ly·ttäne passive lienee häkel·ly·tty ei liene häkel·ly·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past häkel·ty·nyt häkel·ly·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

J

ending -antua, -entua, -intua, -ontua, -untua (back vowels) (nt → nn)

The example below: infinitive laajentua, stem laajen-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st laajen·nu·n laajen·nu·mme en laajen·nu emme laajen·nu 1st olen laajen·tu·nut olemme laajen·tu·neet en ole laajen·tu·nut emme ole laajen·tu·neet
2nd laajen·nu·t laajen·nu·tte et laajen·nu ette laajen·nu 2nd olet laajen·tu·nut olette laajen·tu·neet et ole laajen·tu·nut ette ole laajen·tu·neet
3rd laajen·tu·u laajen·tu·vat ei laajen·nu eivät laajen·nu 3rd on laajen·tu·nut ovat laajen·tu·neet ei ole laajen·tu·nut eivät ole laajen·tu·neet
passive laajen·nu·taan ei laajen·nu·ta passive on laajen·nu·ttu ei ole laajen·nu·ttu
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st laajen·nu·in laajen·nu·imme en laajen·tu·nut emme laajen·tu·neet 1st olin laajen·tu·nut olimme laajen·tu·neet en ollut laajen·tu·nut emme olleet laajen·tu·neet
2nd laajen·nu·it laajen·nu·itte et laajen·tu·nut ette laajen·tu·neet 2nd olit laajen·tu·nut olitte laajen·tu·neet et ollut laajen·tu·nut ette olleet laajen·tu·neet
3rd laajen·tu·i laajen·tu·ivat ei laajen·tu·nut eivät laajen·tu·neet 3rd oli laajen·tu·nut olivat laajen·tu·neet ei ollut laajen·tu·nut eivät olleet laajen·tu·neet
passive laajen·nu·ttiin ei laajen·nu·ttu passive oli laajen·nu·ttu ei ollut laajen·nu·ttu
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st laajen·tu·isin laajen·tu·isimme en laajen·tu·isi emme laajen·tu·isi 1st olisin laajen·tu·nut olisimme laajen·tu·neet en olisi laajen·tu·nut emme olisi laajen·tu·neet
2nd laajen·tu·isit laajen·tu·isitte et laajen·tu·isi ette laajen·tu·isi 2nd olisit laajen·tu·nut olisitte laajen·tu·neet et olisi laajen·tu·nut ette olisi laajen·tu·neet
3rd laajen·tu·isi laajen·tu·isivat ei laajen·tu·isi eivät laajen·tu·isi 3rd olisi laajen·tu·nut olisivat laajen·tu·neet ei olisi laajen·tu·nut eivät olisi laajen·tu·neet
passive laajen·nu·ttaisiin ei laajen·nu·ttaisi passive olisi laajen·nu·ttu ei olisi laajen·nu·ttu
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st laajen·tu·kaamme älkäämme laajen·tu·ko 1st olkaamme laajen·tu·neet älkäämme olko laajen·tu·neet
2nd laajen·nu laajen·tu·kaa älä laajen·nu älkää laajen·tu·ko 2nd ole laajen·tu·nut olkaa laajen·tu·neet älä ole laajen·tu·nut älkää olko laajen·tu·neet
3rd laajen·tu·koon laajen·tu·koot älköön laajen·tu·ko älkööt laajen·tu·ko 3rd olkoon laajen·tu·nut olkoot laajen·tu·neet älköön olko laajen·tu·nut älkööt ole laajen·tu·neet
passive laajen·nu·ttakoon älköön laajen·nu·ttako passive olkoon laajen·nu·ttu älköön olko laajen·nu·ttu
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st laajen·tu·nen laajen·tu·nemme en laajen·tu·ne emme laajen·tu·ne 1st lienen laajen·tu·nut lienemme laajen·tu·neet en liene laajen·tu·nut emme liene laajen·tu·neet
2nd laajen·tu·net laajen·tu·nette et laajen·tu·ne ette laajen·tu·ne 2nd lienet laajen·tu·nut lienette laajen·tu·neet et liene laajen·tu·nut ette liene laajen·tu·neet
3rd laajen·tu·nee laajen·tu·nevat ei laajen·tu·ne eivät laajen·tu·ne 3rd lienee laajen·tu·nut lienevät laajen·tu·neet ei liene laajen·tu·nut eivät liene laajen·tu·neet
passive laajen·nu·ttaneen ei laajen·nu·ttane passive lienee laajen·nu·ttu ei liene laajen·nu·ttu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past laajen·tu·nut laajen·nu·ttu
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2
ending -äntyä, -entyä, -intyä, -öntyä, -yntyä (front vowels) (nt → nn)

The example below: infinitive syntyä, stem syn-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st syn·ny·n syn·ny·mme en syn·ny emme syn·ny 1st olen syn·ty·nyt olemme syn·ty·neet en ole syn·ty·nyt emme ole syn·ty·neet
2nd syn·ny·t syn·ny·tte et syn·ny ette syn·ny 2nd olet syn·ty·nyt olette syn·ty·neet et ole syn·ty·nyt ette ole syn·ty·neet
3rd syn·ty·y syn·ty·vät ei syn·ny eivät syn·ny 3rd on syn·ty·nyt ovat syn·ty·neet ei ole syn·ty·nyt eivät ole syn·ty·neet
passive syn·ny·tään ei syn·ny·tä passive on syn·ny·tty ei ole syn·ny·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st syn·ny·in syn·ny·imme en syn·ty·nyt emme syn·ty·neet 1st olin syn·ty·nyt olimme syn·ty·neet en ollut syn·ty·nyt emme olleet syn·ty·neet
2nd syn·ny·it syn·ny·itte et syn·ty·nyt ette syn·ty·neet 2nd olit syn·ty·nyt olitte syn·ty·neet et ollut syn·ty·nyt ette olleet syn·ty·neet
3rd syn·ty·i syn·ty·ivät ei syn·ty·nyt eivät syn·ty·neet 3rd oli syn·ty·nyt olivat syn·ty·neet ei ollut syn·ty·nyt eivät olleet syn·ty·neet
passive syn·ny·ttiin ei syn·ny·tty passive oli syn·ny·tty ei ollut syn·ny·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st syn·ty·isin syn·ty·isimme en syn·ty·isi emme syn·ty·isi 1st olisin syn·ty·nyt olisimme syn·ty·neet en olisi syn·ty·nyt emme olisi syn·ty·neet
2nd syn·ty·isit syn·ty·isitte et syn·ty·isi ette syn·ty·isi 2nd olisit syn·ty·nyt olisitte syn·ty·neet et olisi syn·ty·nyt ette olisi syn·ty·neet
3rd syn·ty·isi syn·ty·isivät ei syn·ty·isi eivät syn·ty·isi 3rd olisi syn·ty·nyt olisivat syn·ty·neet ei olisi syn·ty·nyt eivät olisi syn·ty·neet
passive syn·ny·ttäisiin ei syn·ny·ttäisi passive olisi syn·ny·tty ei olisi syn·ny·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st syn·ty·käämme älkäämme syn·ty·kö 1st olkaamme syn·ty·neet älkäämme olko syn·ty·neet
2nd syn·ny syn·ty·kää älä syn·ny älkää syn·ty·kö 2nd ole syn·ty·nyt olkaa syn·ty·neet älä ole syn·ty·nyt älkää olko syn·ty·neet
3rd syn·ty·köön syn·ty·kööt älköön syn·ty·kö älkööt syn·ty·kö 3rd olkoon syn·ty·nyt olkoot syn·ty·neet älköön olko syn·ty·nyt älkööt ole syn·ty·neet
passive syn·ny·ttäköön älköön syn·ny·ttäkö passive olkoon syn·ny·tty älköön olko syn·ny·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st syn·ty·nen syn·ty·nemme en syn·ty·ne emme syn·ty·ne 1st lienen syn·ty·nyt lienemme syn·ty·neet en liene syn·ty·nyt emme liene syn·ty·neet
2nd syn·ty·net syn·ty·nette et syn·ty·ne ette syn·ty·ne 2nd lienet syn·ty·nyt lienette syn·ty·neet et liene syn·ty·nyt ette liene syn·ty·neet
3rd syn·ty·nee syn·ty·nevät ei syn·ty·ne eivät syn·ty·ne 3rd lienee syn·ty·nyt lienevät syn·ty·neet ei liene syn·ty·nyt eivät liene syn·ty·neet
passive syn·ny·ttäneen ei syn·ny·ttäne passive lienee syn·ny·tty ei liene syn·ny·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past syn·ty·nyt syn·ny·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2

K

ending -artua, -ertua, -irtua, -ortua, -urtua (back vowels) (rt → rr)
ending -ärtyä, -ertyä, -irtyä, -örtyä, -yrtyä (front vowels) (rt → rr)

The example below: infinitive pyörtyä, stem pyör-.

indicative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st pyör·ry·n pyör·ry·mme en pyör·ry emme pyör·ry 1st olen pyör·ty·nyt olemme pyör·ty·neet en ole pyör·ty·nyt emme ole pyör·ty·neet
2nd pyör·ry·t pyör·ry·tte et pyör·ry ette pyör·ry 2nd olet pyör·ty·nyt olette pyör·ty·neet et ole pyör·ty·nyt ette ole pyör·ty·neet
3rd pyör·ty·y pyör·ty·vät ei pyör·ry eivät pyör·ry 3rd on pyör·ty·nyt ovat pyör·ty·neet ei ole pyör·ty·nyt eivät ole pyör·ty·neet
passive pyör·ry·tään ei pyör·ry·tä passive on pyör·ry·tty ei ole pyör·ry·tty
imperfect pluperfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st pyör·ry·in pyör·ry·imme en pyör·ty·nyt emme pyör·ty·neet 1st olin pyör·ty·nyt olimme pyör·ty·neet en ollut pyör·ty·nyt emme olleet pyör·ty·neet
2nd pyör·ry·it pyör·ry·itte et pyör·ty·nyt ette pyör·ty·neet 2nd olit pyör·ty·nyt olitte pyör·ty·neet et ollut pyör·ty·nyt ette olleet pyör·ty·neet
3rd pyör·ty·i pyör·ty·ivät ei pyör·ty·nyt eivät pyör·ty·neet 3rd oli pyör·ty·nyt olivat pyör·ty·neet ei ollut pyör·ty·nyt eivät olleet pyör·ty·neet
passive pyör·ry·ttiin ei pyör·ry·tty passive oli pyör·ry·tty ei ollut pyör·ry·tty
conditional
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st pyör·ty·isin pyör·ty·isimme en pyör·ty·isi emme pyör·ty·isi 1st olisin pyör·ty·nyt olisimme pyör·ty·neet en olisi pyör·ty·nyt emme olisi pyör·ty·neet
2nd pyör·ty·isit pyör·ty·isitte et pyör·ty·isi ette pyör·ty·isi 2nd olisit pyör·ty·nyt olisitte pyör·ty·neet et olisi pyör·ty·nyt ette olisi pyör·ty·neet
3rd pyör·ty·isi pyör·ty·isivät ei pyör·ty·isi eivät pyör·ty·isi 3rd olisi pyör·ty·nyt olisivat pyör·ty·neet ei olisi pyör·ty·nyt eivät olisi pyör·ty·neet
passive pyör·ry·ttäisiin ei pyör·ry·ttäisi passive olisi pyör·ry·tty ei olisi pyör·ry·tty
imperative
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st pyör·ty·käämme älkäämme pyör·ty·kö 1st olkaamme pyör·ty·neet älkäämme olko pyör·ty·neet
2nd pyör·ry pyör·ty·kää älä pyör·ry älkää pyör·ty·kö 2nd ole pyör·ty·nyt olkaa pyör·ty·neet älä ole pyör·ty·nyt älkää olko pyör·ty·neet
3rd pyör·ty·köön pyör·ty·kööt älköön pyör·ty·kö älkööt pyör·ty·kö 3rd olkoon pyör·ty·nyt olkoot pyör·ty·neet älköön olko pyör·ty·nyt älkööt ole pyör·ty·neet
passive pyör·ry·ttäköön älköön pyör·ry·ttäkö passive olkoon pyör·ry·tty älköön olko pyör·ry·tty
potential
present perfect
pos neg pos neg
person s pl s pl person s pl s pl
1st pyör·ty·nen pyör·ty·nemme en pyör·ty·ne emme pyör·ty·ne 1st lienen pyör·ty·nyt lienemme pyör·ty·neet en liene pyör·ty·nyt emme liene pyör·ty·neet
2nd pyör·ty·net pyör·ty·nette et pyör·ty·ne ette pyör·ty·ne 2nd lienet pyör·ty·nyt lienette pyör·ty·neet et liene pyör·ty·nyt ette liene pyör·ty·neet
3rd pyör·ty·nee pyör·ty·nevät ei pyör·ty·ne eivät pyör·ty·ne 3rd lienee pyör·ty·nyt lienevät pyör·ty·neet ei liene pyör·ty·nyt eivät liene pyör·ty·neet
passive pyör·ry·ttäneen ei pyör·ry·ttäne passive lienee pyör·ry·tty ei liene pyör·ry·tty


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I Finnish inflection types/verbs/44 present {{{57}}} {{{58}}}
long I Finnish inflection types/verbs/44kseen2 past pyör·ty·nyt pyör·ry·tty
II inessive {{{44}}}1 {{{46}}} agent {{{59}}}1, 3
instructive {{{45}}} negative {{{60}}}
III inessive {{{47}}} 1) Can be used with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative {{{48}}}
illative {{{49}}}
adessive {{{50}}}
abessive {{{51}}}
instructive {{{52}}} {{{53}}}
IV nominative {{{54}}}
partitive {{{55}}}
V {{{56}}}2